API tools faq
paste
Advertisement
Scriptorz5

fyken koe

Scriptorz5
Jan 23rd, 2019
261
0
Never
Add comment
Not a member of Pastebin yet? Sign Up, it unlocks many cool features!
text 6.58 KB | None | 0 0
raw download clone embed print report
  1. 4 ja 4.1
  2. Suolat ovat ioniyhdisteitä
  3. Suolat ovat sähköisesti varauksettomia yhdisteitä
  4. Muodostuu aine, jonka sisällä sähkövaraukset kumoavat toisensa. Syntyy siis sähköisesti varaukseton yhdiste, jota kutsutaan suolaksi.
  5. Aineen hapettuessa toinen aine pelkistyy
  6. Kun atomit luovuttavat elektroneja, aine hapettuu. Atomien vastaanottaessa elektroneja aine pelkistyy.
  7. Koska muodostuneet natrium- ja fluoridi-ionit ovat sähkövaraukseltaan erimerkkisiä, ionit vetävät toisiaan puoleensa.
  8. Näin syntyy uusi yhdiste, natriumfluoridi.
  9. Se kuuluu suoloihin, ja sitä kutsutaan rakenteensa vuoksi ioniyhdisteeksi.
  10. Yhdisteen pitää koossa ionien välinen sähköinen vetovoima, jota kutsutaan ionisidokseksi.
  11.  
  12. Suoloiksi kutsutaan metallien ja epämetallien välisiä yhdisteitä.
  13. Metalliatomit muodostavat positiivisia ioneja ja epämetalliatomit negatiivisia ioneja.
  14. Useammasta alkuaineesta muodostuneet negatiiviset ionit ovat peräisin hapoista.
  15. Niitä kutsutaan anioneiksi.
  16.  
  17. Tiivistelmä:
  18. Kun atomit luovuttavat elektroneja, muodostuu positiivisia ioneja, ja aine hapettuu.
  19. Atomien vastaaottaessa elektroneja muodostuu negatiivisia ioneja, ja aine pelkistyy.
  20. Vastakkaismerkkiset ionit vetävät toisiaan puoleensa, ja ionien välille muodostuu ionisidos.
  21. Syntyvää yhdistettä kutsutaan ioniyhdisteeksi eli suolaksi.
  22. Suolan muodostuessa ionien sähkövaraukset kumoavat toisensa.
  23. Suolan nimen alkuosa tulee positiivisesta ionista ja loppuosa negatiivisesta ionista.
  24.  
  25. -------------------------------------------
  26.  
  27. 4.2 Suolojen ominaisuuksia
  28.  
  29. Kaikki luonnonvedet sisältävät suoloja
  30. Suoloilla on yhteisiä ominaisuuksia
  31. Vesiliuokoisuus on tyypillinen ominaisuus suoloille.
  32. Osaa suoloista kutsutaan niukkaliukoisiksi
  33. , koska niitä liukenee yhteen litraan vettä alle 1 g.
  34. Suoloilla on säännöllinen kiderakenne.
  35.  
  36. Tiivistelmä:
  37.  
  38. Suolojen kiderakenne on kova mutta hauras.
  39. Suolat ovat vesiliukoisia.
  40. Suolojen vesiliuokset johtavat hyvin sähköä.
  41. Suolojen korkeat sulamis- ja kiehumispisteet johtuvat ionien välisestä voimakkaasta sähköisestä vetovoimasta.
  42.  
  43. -------------------------------------------
  44.  
  45. 4.3 Suoloja voidaan valmistaa monin tavoin
  46.  
  47. Ruokasuolan tärkein lähde on merivesi, josta haihduttamalla saadaan merisuolaa.
  48. Neutraloitumisreaktiossa syntyy suolaa ja vettä
  49. Suolojen valmistuksessa voidaan käyttää hyödyksi neutraloitumisreaktiota.
  50. Neutraloitumisesta puhutaan silloin, kun happo ja emäs reagoivat keskenään
  51. ja neutraloivat toistensa happamat ja emäksiset ominaisuudet.
  52.  
  53. Suola on muodostunut emäksen positiivisesta ja hapon negatiivisesta ionista.
  54. Vesi muodostuu happamuuden ja emäksisyyden aiheuttavista oksonium- ja hydroksidi-ioneista.
  55.  
  56. HCl + NaOH → NaCl + H2O
  57. suolahappo + natriumhydroksidi → natriumkloridi + vesi
  58.  
  59. Metallin liuetessa happoon syntyy suolaa
  60. Melkein kaikki metallit liukenevat happoihin.
  61. Hyvin happoja kestävät metallit ovat jaloja.
  62. Kun metalli liukenee happoon eli syöpyy hapossa, muodostuu metallin pinnalle kaasukuplia.
  63. Kaasu on reaktiossa syntyvää vetykaasua.
  64. Reaktion kiivaus määräytyy hapon väkevyyden ja metallin mukaan.
  65.  
  66. Reaktiotuotteena syntyy myös suolaa. Se, mitä suolaa reaktiossa syntyy,
  67. määräytyy reagoivan metallin ja hapon mukaan.
  68. Esimerkiksi suolahapon ja magnesiumin reagoidessa keskenään syntyy magnesiumkloridia MgCl2.
  69.  
  70. Mg + HCl → MgCl2 + H2
  71. magnesium + suolahappo → magnesiumkloridi + vety
  72.  
  73. Suolat voivat vaihtaa ioneja vesiliuoksessa
  74. Niukkaliukoisia suoloja voidaan valmistaa yhdistämällä eri suolaliuoksia keskenään.
  75. Eri suolaliuoksissa olevat metalli- ja epämetalli-ionit
  76. voivat vaihtaa ioniparia ja muodostaa siten niukkaliukoisen suolan.
  77. Koska syntynyt suola ei liukenekaan enää yhtä hyvin veteen
  78. , sen voi nähdä kiinteänä saostumana eli sakkana
  79.  
  80. Tiivistelmä:
  81. Happo + emäs → suola + vesi.
  82. Metalli + happo → suola + vety.
  83. Ioninvaihtoreaktiossa voi syntyä niukkaliukoista suolaa
  84.  
  85. ---------------------------------------------------------------
  86. 4.4 Suolojen käyttö
  87.  
  88. Suolaamalla maanteitä talvisin voidaan vähentää teiden liukkautta.
  89. Suolausta käytetään silloin, kun lämpötila on –4 °C tai sen yläpuolella.
  90. Siitä kovemmilla pakkasilla siitä ei ole enää apua.
  91. Suolauksen teho perustuu siihen, että suola alentaa veden jäätymispistettä.
  92. Suolavesi jäätyy vasta −4 °C:n lämpötilassa.
  93. Maanteiden suolausta voidaan käyttää hyödyksi myös pölyävillä sorateillä.
  94. Kalsiumkloridin vesiliuos sitoo pölyä.
  95. Samalla vesi estää pölyn irtoamisen tien pinnasta ilmaan.
  96. Suolaisen veden kiehumispiste on korkeampi kuin puhtaan veden.
  97.  
  98. Kun pussia puristellaan, se muuttuu hyvin kylmäksi. Tämä johtuu siitä,
  99. että erillisissä kennoissa oleva vesi ja ammoniumnitraatti pääsevät
  100. reagoimaan keskenään, kun väliseinät rikkoutuvat.
  101. Kyseinen kemiallinen reaktio sitoo voimakkaasti
  102. lämpöä eli on endoterminen reaktio.
  103. Se voidaan havaita nopeana lämpötilan laskemisena.
  104. Ammoniumnitraattisuola reagoi veden kanssa endotermisesti.
  105.  
  106. Suolan nimi Kemiallinen kaava Käyttökohteita
  107. Ammoniumkloridi NH4Cl lannoitteet, paristojen elektrolyytti, salmiakkimakeiset
  108. Ammoniumnitraatti NH4NO3 kylmäpussit, lannoitteet, räjähteet
  109. Kaliumjodidi KI desinfiointiaineet, ruokasuolan lisäaine, karjarehun säilöntäaine
  110. Kaliumnitraatti KNO3 lannoitteet, ilotulitteet, typpihapon valmistus
  111. Kalsiumkloridi CaCl2 tiesuola pölyävillä teillä, kuivausaine
  112. Natriumkarbonaatti Na2CO3 lasin valmistus
  113. Natriumkloridi NaCl ruoan maustaminen ja säilöntä, tiesuola liukkailla asfalttiteillä
  114. Natriumnitraaatti NaNO3 lannoitteet, säilöntäaine, lasin ja keramiikan valmistus, rakettien polttoaineissa
  115. Natriumvetykarbonaatti NaHCO3 kohotusaineena leivonnassa
  116.  
  117. Mineraalisuola terveellinen
  118. Tarvitset suoloja lihasten toimintaan
  119. , hermoimpulssien kuljetukseen ja nestetasapainon säätelyyn.
  120.  
  121. Tiivistelmä:
  122. Suolat on monimuotoinen ryhmä aineita, joilla on monia hyödyllisiä käyttökohteita.
  123. Suoloja tarvitaan elintoimintojen ylläpitämiseen, mutta liiallinen suolojen käyttö rasittaa elimistöä.
  124.  
  125. -------------------------------------------
  126. 5.0 Metallien merkitys teknologian kehityksessä
  127.  
  128. Metalleille tyypillisiä ominaisuuksia ovat kiilto,
  129. sitkeys, kestävyys sekä lämmön- ja sähkönjohtavuus.
  130. Metallit kestävät hyvin korkeita lämpötiloja verrattuna moniin muihin aineisiin.
  131. Eri metalleilla on aina viestitty myös vauraudesta.
  132. Siksi koruja on valmistettu kullasta, käyttöesineitä hopeasta ja kattoja ja patsaita kuparista.
Advertisement
Add Comment
Please, Sign In to add comment
Advertisement
Public Pastes
Advertisement
We use cookies for various purposes including analytics. By continuing to use Pastebin, you agree to our use of cookies as described in the Cookies Policy.  OK, I Understand
Not a member of Pastebin yet?
Sign Up, it unlocks many cool features!